6. Yhteenveto ja johtopäätökset
5.8 Keskustelu selkärangan muodonmuutosten analyysin tuloksista
Kolmessa erilaisessa lantion kallistumisen vaihtoehdossa suoritetut simuloinnit osoittavat, että muodonmuutosten tilat selkärangan skolioottisesti muodonmuutetussa sarakkeessa tapahtuvat pääasiassa nikamavälilevyissä, joiden elastisuusmoduuli on paljon pienempi kuin nikamien rungoissa. Huomionarvoista on, että suurin muodonmuutosten kertymä tapahtuu nikamavälilevyissä Th6-Th7 ja L2-L3. Tämä tilanne esiintyy myös (vaikkakin pienemmässä määrin) mallissa, jossa ei ole kallistunutta lantiota. Johtopäätös on, että selkärangan suurimmilla fysiologisilla mutkilla esiintyy skolioottisten mutkien huippuja, jotka kaksinkertaistavat tai jopa moninkertaistavat muodonmuutosten kertymisen tällä alueella.
Mitä suurempi lantion kallistuskulma on, sitä suuremmat ovat muodonmuutosten arvot nikamavälilevyissä ja sitä suurempi on selkärangan siirtymä, mikä aiheuttaa suurempia sivuttaismutkia, eli skolioosia. Tämä tosiasia vahvistuu myös luvussa 4.1 kuvatulla tutkimuksella.
Tutkimussykli, joka suoritettiin työssä, vahvisti lisätavoitteet ja pääasiallisen tutkimustavoitteen. On odotettavissa, että aiheen jatkotutkimus tarkemmilla menetelmillä, kuten kuvantamistutkimusten käyttö (erityisesti röntgen- ja tietokonetomografia) sekä yhteistyö alan numeromallinnuksen ja äärellisten elementtimenetelmien asiantuntijoiden kanssa, mahdollistavat lisätodisteiden sisällyttämisen ja formuloidut hypoteesien vahvistamisen.
Tiedossa olevissa tieteellisissä tutkimuksissa nämä tutkimukset eivät kohdanneet selkärangan lateraalikäyryyden muodostumisen käsitettä, joka esiteltiin tässä työssä. Yli kahdenkymmenenkuuden vuoden kokemus tämän tyyppisen sairauden terapeuttisesta työstä oli innoituksena tutkimustyön aloittamiseen tällä alalla.
Tämän työn asettamat lisätavoitteet on vahvistettu suoritettujen tutkimusten tulosten perusteella. Joka tapauksessa:
"Äidin epäsymmetrinen lantio synnytyksen aikana tai sikiön elämän aikana voi vaikuttaa lantion epäsymmetriaan mekaanisesti (ei geneettisesti)" on vahvistettu kappaleessa 4.3 käsiteltyjen tulosten perusteella.
"Lantion epäsymmetria on tekijä, joka aiheuttaa toiminnallista, staattista monarkkista skolioosia alkuvaiheessa riippumatta kehon asennosta" on vahvistettu lukujen 4 ja 5.6 sekä 5.7 osien tulosten perusteella.
"Biarkkinen rakenteellinen skolioosi on suoran seuraus staattisesta monarkkisesta skolioosista" on perusteltu lukujen 4 ja 5.6 osien analyysin perusteella.
"Rakenteellisella skolioosilla on merkittävässä osassa tapauksista vain kaksi patologista kaarta" perustuu lukujen 4 ja 5.6 osissa käsiteltyihin tuloksiin.
Tutkimuksen pääasiallinen tavoite, joka on:
"Synnynnäinen, epäsymmetrinen lantion luun korrelaatio voi vaikuttaa selkärangan siirtymän ja muodonmuutoksen tilojen muutoksiin, aloittaen kaukaiset patologiset muutokset selkärangan lateraalikäyryyden muodossa."
Tämä on vahvistettujen lisätavoitteiden päätelmä. On myös huomionarvoista, että tutkimuksen tulokset, jotka on kuvattu kohdassa 4. Luku 4, osoittavat, että painopisteen sijainnilla ei ole suhdetta koehenkilön kehon painoon ja lantion asentoon. Tämä vahvistaa työn alussa esitetyn käsitteen, jonka mukaan selkärangan lateraalinen kaarevuus (nimeltään skolioosi) on seurausta ihmiskehon painon painopisteen sijainnin häiriöstä, joka aiheutuu synnynnäisestä epäsymmetrisestä lantion luuston järjestelystä. Selkäranka, joka täyttää yhden mekaanisista toiminnoistaan, joka on liikuntaelin, korjaa asianmukaiset (mekaanisesti mahdolliset) liikkeet ja asennot (mutkat) kehon painon painopisteen sijainnin ylläpitämiseksi asianmukaisesti ja pysyvästi.
Ennaltaehkäisevä, kiropraktinen korjaus lantion symmetriasta, jota tekijä on käyttänyt monien vuosien ajan, poistamaan niin sanotun idiopaattisen skolioosin aiheuttaja, esitettiin työn tarkoitusta varten, ja se on mahdollistanut välttää suurimmaksi osaksi kaukaiset muutokset selkärangan patologisissa muodonmuutoksissa.